#8 Puhelinmyyjät

Puhelinmyyjä, tuo väärään aikaan soittava leppoisana esiintyvä velikulta jolla on paljon asiaa ja joka ei järkipuhetta kuuntele sen paremmin kuin sitä ymmärrä. Kuin susi lampaannahkaan pukeutuneena hän esittää mukavaa heppua jolla on meille ja vain ja ainoastaan meille sellainen tarjous josta on sulaa hulluutta kieltäytyä ja jonka hän suorastaan oman puhelinmyyjän ”uransa” vaarantaen haluaa juuri meille tarjota ja koska olemme niin hyvä tyyppi haluaa hän vielä laittaa kaupanpäälle jotain joka on jo suorastaan sairasta koska tällä tarjouksella ei tule enää edes voittoa vaan hän luultavasti joutuu maksamaan kaiken omasta pussistaan. Sellainen on puhelinmyyjä. Alati valmis uhraamaan itsensä meidän vuoksemme.

Osa seuraavan keskustelun osapuolien sekä lehtien nimistä on muutettu ja aivan syystä. Murrekieliopin oikeellisuudesta ei ole valitusoikeutta.

RING RING!!!

Kartsa: Kartsa
Myyjä: No onko se ihte Kartsa puhelimessa?
Kartsa: Joo puhelimessa on.
Myyjä: Se on nimittäin Salosen Pertti ku tässä soitteloo. No mitenkä se on tuota soitinko pahhaa aekaa?
Kartsa: No olis tässä vähän...
Myyjä: Haluanki tässä aiva ensimmäeseks kiittää teitä lehtitillauksestanne ja näe olle minulla onki ilo ilimottaa että olemme juuri teille päättäneet laettaa tulemmaan puole vuore valitsemanne lehret aeva ilimatteeks. Miltäpä se tämä kuulostaa?
Kartsa: No itseasiassa mä tiedän ettei ne lehdet ole ilmasia, mutta voithan sä kertoa jos sä haluat mitä sulla on tarjolla.
Myyjä: Elähä nytte. Kyllä tää on kuule iha ilimane tarjous. Puoli vuotta iha ilimaset lehret. Olis tarjolla tuo Himaliesi, Mikro WC ja Rumuus&Sairaus. Että mikäs laetettas tulemmaa?
Kartsa: No ei noista nyt mikään ole sellainen joka kiinnostais ja kuten mä jo sanoin niin mä tiedän ettei ne ole ilmasia ja että seuraavaksi sä kerrot mitä ne sitten maksaa.
Myyjä: No mistä sinä sen nyt niin tiedät? Kuten minä jo sanoin niin tämä on ilmainen tarjous! Se verra mie kuitenni pyytäesi että tuommosella nimellisellä summalla tulisitte vastaa nii saahaa sitte lähetettyä tämä tarjous.
Kartsa: Noniin, mitäs mä sanoin? Nyt sä pyydät rahaa vaikka ensin sanoit että se on ”ilimanen”.
Myyjä: Sinähän nyt olet varsinainen...! Kyllähän näistä nyt jotain pitää maksaa. Oletko sinä tyytyväinen itseesi ja tuollaiseen käytökseen? Onko sinulla ollut huono päivä vai mikä on? No mutta hyvää loppuelämää sinulle joka tapauksessa!
Kartsa: Samoin kiitos.

KLIK!

Puhelinmyyjän uskoa on pakko kunnioittaa. Tuon uskon on oltava vahva, sillä miten on muuten selitettävissä se, että hän kuvittelee minun tekevän ostokseni vain sen perusteella että hän niin ehdottaa? Miten muuten kuin vakaalla uskolla on selitettävissä se, että puhelinmyyjä kuvittelee:
a) minulla olevan jo valmiiksi valtava tarve ostaa partakoneenteriä, alushousuja, lehtiä, tai lähestulkoon mitä tahansa ja mistä tahansa?
tai
b) saavansa tuon edellämainitun tarpeen syntymään teennäisen ystävällisellä, mutta tyrkyttävällä puhetyylillä?

Puhelinmyyjän olemassaolon mahdollistaa puhelin joka jo itsessään on ihan saatanallinen vehje. En ole aivan täysin varma kumpaa vihaan enemmän, mutta elävistä olennoista puhelinmyyjä on siellä kärkipäässä.

Sellainen on puhelinmyyjä. Aivan tolkuttoman vittumainen asia.