Välihuomioita osa 9

Jos nyt joku pelästyi edellistä kirjoitusta ja rupesi miettimään kirjoittajan olevan jotenkin erityisen väkivaltainen tai ainakin itsehillinnältään rajoittunut niin pakko on tähän väliin todeta että ei pidä paikkaansa. Tosiasia on se ettei allekirjoittanutta rauhallisempaa henkilöä olekkaan. Mutta saakura vie miten se helpottaa kun voi helliä mieltään ajatuksella jossa ojentaa taulapäistä kanssaihmistään kaidalle elämänpolulle.

Seuraavaksi käsitellään entiteettiä nimeltä naapuri. Vituttaa jo etukäteen.

#34 Taajamien rallikuskit

Tässä kirjoituksessa en aio kiroilla kuin vasta tekstin lopussa. Kyse on oikeasti vakavasta aiheesta joten en aio vääntää siitä vitsiä tai yrittää tehdä siitä hauskaa. Jos et jaksa lukea alun tylsää tilasto- ym muuta löpinää niin siirry neljänneksi viimeiseen kappaleeseen. Siellä on se varsinainen vitutus. Olkaa hyvä. Seuraavaksi vitutus numero 34.

Vuosittain liikenteessä kuoleen keskimäärin 50 jalankulkijaa ja lähes kaksi kolmesta kuolemasta tapahtuu taajamissa. Kaikista kuolleista jalankulkijoista noin puolet on yli 64-vuotiaita tai sitä vanhempia. Suojatiet ovat ikäihmisille varsinaisia surmanloukkuja, sillä noin kaksi kolmasosaa on yli 64-vuotiaita.

Nuorten alttius hankkiutua ajoneuvollaan onnettomuuteen on suurempi kuin vanhempien ja naiset taas ovat ajajina maltillisempia kuin miehet. Nämä voidaan ainakin osittain selittää nuorten näyttämishaluilla ja miesten suuremmalla riskinottoinnolla ja tästä taas voidaan vetää johtopäätös että nuoret miehet ovat varsinaisia tappajia ratissa. Eikä tuo johtopäätös kovin kaukana totuudesta ole jos allekirjoittaneen omia kokemuksia käytetään arvioinnin apuna.

Tuskin löytyy sellaista kuskia, jalankulkijaa, pyöräilijää tai muuta liikenteessä vipeltäjää joka ei lakia olisi rikkonut. Jokainen on varmasti ylittänyt suojatien punaisilla, ajanut ylinopeutta tai liikkunut pyörällään alueella jossa se on kiellettyä. Lain rikkominen on hyvin helppoa ja sitä tulee tehneeksi melkein huomaamatta.

Vakavimmissa onnettomuuksissa on poikkeuksetta mukana moottoriajoneuvo. Liikennekuolemien lukemat ovat jokaisen tiedossa tai ainakin saatavilla ja me liikenteessä liikkujat hyväksymme moottoriajoneuvojen "vaarallisuuden". Sana vaarallisuus on tuossa edellä varustettu heittomerkeillä siitä syystä että auto ei ainakaan vielä liiku itsenäisesti. Teknologian kehittyessä me yritämme epätoivoisesti löytää menetelmiä moottoriajoneuvojen ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mutta me emme halua luopua autojen aiheuttamasta etäisyyksien pienenemisestä, moottoripyörien tuomasta vapauden tunteesta tai niistä logistisista mahdollisuuksista joita polttomoottorilla käyvä laite meille tarjoaa. Emme vaikka turvallisuuden parantuminen jäisikin marginaaliseksi. Vaikka ajoneuvo sen paremmin kuin sen kuskikaan eivät olisi syyllisiä onnettomuuden syntyyn niin tekee tilanteen ongelmalliseksi se että häviäjänä näissä kohtaamisissa on aina hän joka ei käyttänyt ajoneuvoa.

Taajamien liikennekuolemien määrää voidaan helposti selittää liukkaalla kelillä, huonolla näkyvyydellä, tai vaikkapa sillä että taajamissa yksinkertaisesti on aika paljon ihmisiä. Jos on paljon liikennettä ja paljon ihmisiä niin on vain ajan kysymys milloin kopsahtaa vaikka olosuhteet olisivatkin parhaat mahdolliset. Oma lukunsa ovat sitten erilaisten aineiden vaikutuksen alaisena toilailevat joita liikennevirrassa autoilevista on noin joka sadas. Joka 500. autoilijan veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan. Sitten ovat tietenkin nämä sorateiden Rubinsteinit jotka ovat eksyneet täysin väärään ympäristöön ja joiden kaasujalka on tehty lyijystä ja joiden aivokapasiteetti on vammaisen apinana luokkaa.

Tänään 27.3.2009 noin klo 8.55 allekirjoittanut ylitti Siilitien metroasemaa vastapäätä olevan suojatien Helsingissä. Mäkeä alas kohti metroasemaa lähestyi samaan aikaan vain yksi valkoinen henkilöauto jonka nopeus oli kohtalaisen normaali olosuhteisiin ja tilanteeseen nähden ja etäisyys noin 200 metriä. Allekirjoittaneen edettyä noin puoleen väliin kaistaa lähti valkoinen henkilöauto yllättäen kiihdyttämään voimakkaasti ja auto oli hetkessä kohdalla. Parhaimmillaan ajoneuvon nopeus oli arvion mukaan noin kolminkertainen nopeusrajoitukseen verrattuna. Rekisterinumeron ylösottaminen oli tuossa nopeudessa täysin mahdotonta ja ainoa asia josta havainto saatiin oli kaksi etupenkeillä istuvaa nuorta kakaraa joilla oli naamat kuin naulapussit ja kummallakin suu leveässä virneessä.

Ensijärkytyksen hälvettyä tuli huvitettua itseä sillä kuinka allekirjoittanut osoittaisi fyysisesti pettymyksensä jo kauaksi kadonneen ajoneuvon matkustajalle ja sen kuljettajalle. Mieltä hivelivät elävät kuvat kahdesta räkänokasta joilta niistettäisiin nenä rystysillä ja kuinka heille opetettaisiin kunnioitusta muita liikenteessä liikkuvia kohtaan. En tiedä olivatko nämä paviaaninpojat liikkeellä omalla vai isukin autolla sen paremmin kuin sitäkään mikä tuollaisen "hauskanpidon" motiivi voi olla. Toivon kuitenkin että sitten kun kopsahtaa, niin kopsahtaa elottomaan esteeseen ja kopsahtaa sen verran kovaa että paviaaninpoikakin oppii.

Seuraavassa kappaleessa on väkivaltainen kuvaus joten herkempien kannattaa lopettaa nyt. Myös ne aiemmin luvatut kirosanat realisoituvat.

Jos nämä saatanan apinat vielä kerran vastaavaa tekevät olin sitten liikkeellä yksin tai perheen kanssa, niin menen, revin kuskin autosta ja pieksen niin ettei aja autolla pariin seuravaan viikkoon kuin unissaan. Parempi sekin että allekirjoittanut saa syytteen pahoinpitelystä kuin että nämä pitsanaamaiset aivokääpiöt tappavat jonkun. Perkele että VITUTTAA tällaiset taajamien rallikuskit! Eikö se nyt jumalauta mene sinne jakeluun että siellä liikenteessä on niitä muitakin ja että jos on niin perkeleen kova into tappaa joku niin aloittakaa vaikka saatana itsestänne.

Vittu!

#33 Kolikkomummot

Ei mummoissa sinänsä mitään vikaa ole. Eikä niissä kolikoissakaan. Mutta kun otetaan mummo jolla on kolikoita niin lähestytään vitutusjyrkänteen reunaa jolta alas rojahtaminen on väistämätöntä.

Kolikkomummo on mummo joka ei ole koskaan käyttänyt korttia ja jolla on kukkaro pullollaan ryppyisiä seteleitä mutta joka maksuvälineenään osaa käyttää vain mahdollisimman pientä kolikkoa. Kassajonossa kolikkomummo on elementissään. Maksuajan realisoituessa mummo kaivaa kapsäkkinsä pohjalta kuluneen nahkaisen pussukkansa jonka sisuksista yksitellen kaivellaan toinen toistaan pienempi kolikko kassan laskettavaksi ja muiden asiakkaiden harmiksi. Aikansa kaiveltuaan mummo nostaa katseensa ja kassa ilmoittaa että vielä euro 30 senttiä puuttuu. Kaivelu jatkuu ja tiskiin asetellaan varovasti lisää kymmen- ja kaksikymmensenttisiä ja takana jonottavat kiristelevät hampaitaan.

Lopulta kissanruoat on ostettu ja mummo köpöttää kumarassa latomaan Latzia laukkuunsa.

Meistä jokaisesta tulee jos hyvin käy jossain vaiheessa mummoja ja vaareja. Tämä tarkoittaa sitä että olemme kyenneet pysymään elossa vanhuuteen saakkaa joka on jo ihan jumalattoman hyvä saavutus sinänsä. Sitten kun allekirjoittaneesta joskus tulee vanha ja ryppyinen niin lupaan jumalauta tukkia joka ikisen kulkuväylän, käydä pankissa ja virastoissa vain kun työssäkäyvillä on lounasaika ja maksaa vain ja ainoastaan pienimmillä mahdollisilla voimassaolevilla maksuvälineillä ja palttoonapeilla. Iltaisin sitten kerron kissalleni kuinka tuli taas jallitettua hölmöä ja elämän oikeista arvoista etääntynyttä ihmiskuntaa. Lopuksi nauramme kumpikin vedet silmissä. Minä ja kissani.

Ai niin. Mummot ja vaarit ovat koskemattomia. He ovat sellaisia kuin ovat ja meidän on heidät hyväksyttävä. Silloin tällöin näkee lehdessä artikkelin kuinka yhtäällä vanhus on ryöstetty ja toisaalla jopa potkittu maahan. Sanon vain tämän: jos koskaan, ikinä näen yhdenkään elävän olennon kajoavan vanhukseen väkivaltaisesti niin en vastaa teoistani. Mikään ei vituta niin paljoa kuin puolustuskyvyttömän ihmisen ryöstäminen ja hakkaaminen.

#32 Takaperin taapertavat ääliöt

Maailmassa on yksi suuri virhe ja se on muiden ihmisten olemassaolo. Muut ihmisethän ovat poikkeuksetta aivan jumalattoman ärsyttäviä. Kotona tämä ei niinkään haittaa sillä silloin nämä muut ihmiset pysyvät siellä jossain ulkopuolella. Silloin tällöin joku niistä soittaa ovikelloa ja joko pyrkii sisään tai haluaa aikaasi jonkin typerän tekosyyn varjolla mutta onneksi nämä tilanteet ovat kuintenkin riittävän harvassa.

Ulkona näitä ääliöitä joutuukin sitten kohtaamaan oikein Porvoon mitalla. Eräs pahimmista on Takaperin taapertava ääliö enkä nyt puhu lapsista. Takaperin taapertava ääliö on ihminen joka jonkin ihmeellisen aivovamman vuoksi haluaa kävellä täysin vastakkaiseen suuntaan kuin mihin silmät sojottavat. Tällaisella ihmisellä ei ole mitään havaintoa siitä mitä kulkureitin varrella on sillä häntä kiinnostavat vain poistumissuunnassa sijaitsevat ystävät joille on vielä pakko hihkaista viimeiset heiheit, lapsenlapset joille on heilutettava kunnes he katoavat horisonttiin, junat, oravat, rumat koirat, tai ihan vain menneisyys noin ylipäätään.

Tällaisen ihmisen kohtaaminen saa sapen kiehumaan. Hän kun näyttää siltä että on menossa ja tulossa samaan aikaan. Jumalauta moottoritiellä kohdatun hirven ohittaminenkin on helpompaan kuin tällaisen liikkeen paradoksin! Hirvestä tietää että menosuunta on sinne missä päin sarvet ovat ja ohitus tapahtuu siltä toiselta puolelta. Takaperin taapertavan ääliön liikehdinnästä taas ei voi päätellä yhtään mitään. Liike on joko suoraa tai sitten ei tai sitten se lakkaa tai sitten ei ja mistä tahansa kohti kävelevä ja ohittamaan pyrkivä vastaantulija sitten ohi yrittääkään niin tasan on varma että tämä urpo on yht'äkkiä vastaantulijan edessä.

Tästä hetkestä lähtien minä KIELLÄN ketään enää ikinä koskaan kävelemästä takaperin. Liike suuntautukoon aina siihen suuntaa johon katsekin. Annettua kieltoa vastaan toimijat jotuvat rangaistukseksi katsomaan Timo T A Mikkosen tositeeveeshowta rautakanki metrin verran takapuolessa.