Naapurit ovat sietämättömiä. Siis todella sietämättömiä. He ovat niin sietämättömiä että vetävät vertoja kaikille tähän mennessä kirjoitetulle kolmellekymmenelleneljälle vitutukselle. Naapurit voidaan jakaa lähes lukemattoman moneen ryhmään. Seuraavassa kuitenkin muutama kerrostalohelvetistä löytyvä tapaus. Lisää voivat armaat lukijatkin lisätä kommenttiosioon niin halutessaan.
Bailaava opiskelija
Bailaava opiskelija on usein nuorehko yksin tai kimpassa asuva henkilö jolla on aktiivinen seuraelämä, rankat viikonloppuhuvit ja haravalla harjatut hiukset. Perjantai aloitetaan lintsaamalla pari viimeistä koulutuntia ja suorittamalla kotimatka kaljakaupan kautta. Viimeistään klo 16.00 alkaa opiskelijan ovista ja ikkunoista lappaa sisään toinen toistaan kummallisemman näköistä lökäpöksyä ja klo 17.00 on jo helvetti irti. 160 tahtia minuutissa hakkaava jumputus tärisyttää nykyaikaisen kerrostaloasunnon pahvielementtejä niin että naapureilta tippuvat taulut seiniltä.
Jumalaton nuorisomusiikki ja perkeleellisellä volyymillä seinien läpi kaikuva keskustelu jatkuvat kello kymmeneen jonka jälkeen siirrytään julkiseen anniskeluravintolaan. Takaisin tullaan noin neljän jälkeen rappuset kontaten, kaiteita hakaten ja vaateet väärinpäin päällä.
Karaokea harrastava dokupetteri
Karaokea harrastava dokupetteri on jo keski-iän ylittänyt mieshenkilö jonka vaimo on jättänyt ja lapset muuttaneet pois kotoa. Hän käy töissä mutta tekemisen puute vaivaa. Niinpä dokupetteri on hankkinut karaokelaitteiston, suomi-iskelmää ja porttikiellon lähibubiin tanssittuaan Kirkaa pöydällä ja kaaduttuaan naapurin juomien päälle. Dokupetterin ylpeä harrastus on laulaa suomalaisia iskelmälauluja ja karaokelaitteisto toimiikin vapauttavana mahdollisuutena toteuttaa itseään arki-iltoina klo 18.00 - 22.00 välillä. Viikonloppuina otetaan kaverit ja pulloa kossua mukaan jolloin laulu ja lystinpito voivat jatkua aamu viiteen. Dokupetterillä on myös kitara jota hän ei osaa soittaa paskavertaa mutta tämä ei musisoivaa dokupetteriämme estä.
Kakaraperhe
Lapset ovat suloisia ja kukaan joka pitää lapsista ei voi olla läpensä paha sanoo eräskin sanonta. Kakaraperheessä on kahdesta neljään 0-10 vuotiasta kakaraa ja koira ja he asuvat yleensä yläkerrassa. Parku, riidat, tavaroiden viskominen, haukunta ja vanhempien karjunta ovat merkkejä arki-illan alkamisesta. Perheessä noudatetaan omaa versiota vapaasta kasvatuksesta jonka yhtenä merkkinä on se että kakaroilla ei ole varsinaista nukkumaanmenoaikaa. Niinpä pikkujalkojen vittumaista töminää saadaankin kuunnella lähemmäksi kahtatoista kunnes lopulta jalkojen omistaja menettää uupumuksesta tajuntansa.
Puolalaisen puukenkätanssin harrastaja
Puolalaisen puukenkätanssin harrastaja on yläkerrassa asuva naapuri jonka suurin ilo tulee siitä mitä suuremman äänen hän kykenee etenemisestään päästämään. Tälle naapurille päämäärä ei ole tärkeää vaan matka jonka hän tekee. Ja mitä suurempi meteli syntyy sitä parempi matka oli.
Tämä rakastettava naapuri-ilmentymä ei tunne käsitettä askeltaminen tai sanaa tohveli. Tämä naapuri kävelee aina ja kaikkialla kovapohjaiset kengät jalassa tai sitten hän hakkaa kantapäitään vammaisella voimalla vasten huonosti eristettyä lattiaelementtiä. Tällä naapurilla on kantapäiden paikalla sentin paksu elefantiniho jonka avulla hän kykenee hakkaamaan kuuden tumman ratanaulan kakkosneloseen ilmeenkään värähtämättä.
Epämääräinen metelöitsijä
Tämän naapurin elämä ja toimet ovat suuri arvoitus. Tasainen tavaroiden heittely yhdistettynä kummalliseen ulvontaan värittävät tämän naapurin arkipäivää. Välillä kuuluu kuin lattialle kaadettaisiin kaksi työkalupakkia tyhjäksi ja välillä taas kuuluu tasainen nakutus patterin kautta. Epämääräinen metelöitsijä pitää huolta yksityisyydestään ja hänet nähdään vain harvoin ulkona päiväsaikaan. Yö on epämääräisen metelöisijän aikaa jolloin hän herää ja aloittaa äänekkäät askareensa. Epämääräinen metelöitsijä on luultavasti ulkoavaruudesta tullu vittumainen humadoidi joka yrittää rakentaa puhelinta soittaakseen kotiin mutta joka ei vielä erota vasaraa haarukasta.
Puuha Pete
Puuha pete kaiken korjaa... Puuha Pete on vittumaisen iloinen remontteeraaja joka osaa eikä voi olla käyttämättä osaamistaan hyödyksi. Puuha Pete ostaa Puukeskuksesta lankut, K-raudasta naulat ja vääntää viikonlopussa keittiöönsä uudet kaapit. Puuha Pete ei viikonloppuisin juuri nuku kuten eivät naapuritkaan ja välillä nuo viikonloput tuppaavat venymään myös arkipäivien puolelle. Vittumaiseksi Puuha Peten tekee se, että kun naapurit eivät juuri paukkeen keskellä unta ole saaneet ja heräävät sitten maanantaina keittämään kahvit samassa rumassa pahaltahaisevassa 70-luvun lastulevykeittiössään, niin Puuha Peten keittiössä tuoksuu kahvin lisäksi aito puhdas puu ja myrkytön puuliima.
Mummo
Mummo on vanhus jolta on kuulo jo lähes kokonaan kadonnut. Mummo herää viikonloppuisinkin viimeistään seitsemän jälkeen laittamaan TV:n täysille ja katkon meteliin tuo vain puolen tunnin reissu lähikauppaan. Mummon mieliohjelmia ovat päiväsaippuat, Tammerkosken sillalla ja uutiset ja sää. Tämän tietävät jokainen samassa rakennuskompleksissa asuva. Mummon ovelle on turha mennä rimputtelemaan. Ovikelloa voi soittaa vaikka tuomiopäivään saakka sillä mummo ei sitä kuule. Jossain vaiheessa omaiset käyvät raahaamassa sätkivän mummon laitokseen ja tämän jälkeen asunto on jälleen vapaana uudelle häirikölle.
Armoton rakastaja
Armoton rakastaja on mies jonka mielestä naisen pitää huutaa aktin aikana kuin haaksirikkoon joutunut hinaaja. Hänellä on omasta mielestään taloyhtiön pisin vehje ja yhteisissä saunailloissa hän istuukin lauteilla jalat härkisti levällään julmaa rakkauden sauvaansa pitkin laudetta lepuuttaen. Naapureiden hienovaraisista vihjailuista mies ei ymmärrä mitään vaan äityy kehumaan kierrossa olevaa kumppaniaan. Erityisen hankalaksi Armoton rakastaja tekee lapsiperheiden elämän joissa lapset kuuntelevat kummissaan ja ihmettelevät tulipunaisiksi yllättäen muuttuneita vanhempiaan.
Kunpa joku keksisi neutronipommin joka tuhoaa naapurit mutta jättää rakennukset ehjäksi.
Tekstit
