#24 Kutiava kantapää

Keskivertomiehen ihon pinta-ala on noin 1,5-2 m2 joka on senteiksi muunnettuna 15 000 - 20 000 cm2. Jos kutiavan ihoalueen pinta-ala on noin 5 cm2, niin näitä alueita mahtuu rotevan miehen karvaiselle ja paksulle iholle 4000 kpl. Siis 4000! Ei siis mikään ihme, että jostain löytyy jatkuvasti alue jota kutittaa.

Kutiavan kantapään ongelma on siinä, että kantapää on niin julmetun kaukana käsistä, usein tehokkaasti suojattu, monesti liikkeessä ja monta milliä paksun ihon ympäröimä. Oletetaan että kantapää alkaa kutista kävellessä. Kiire on niin kuin aina, jalat ovat toiminnassa ja eteenpäin pitäisi päästä. Yht'äkkiä tuo jalan pikku möhkäle alkaa lähettää aivolle kuti kuti signaaleja, mutta miten helvetissä ruuhkassa ja liikkeessä voi kengän pois ottaa? Sitä yrittää iskeä jalkaansa maahan hieman voimakkaammin ja kiertää samalla kantapäätä kengänpohjaa vasten. Lopputulos vituttaa enemmän kuin helpottaa.

Hieman paremmalla tuurilla kutiaminen alkaa esimerkiksi kokouksessa. Tällöin voi rauhallisesti ja ajan kanssa hinkuttaa jalkapohjaansa kenkää vasten ja kenties huomaamatta jopa työntää sormensa kengän sisään. Tulos ei ole yhtä laiha kuin kävellessä, mutta kaukana tyydyttävästä.

Parasta tietysti on jos kutiaminen alkaa vaikka kotioloissa. Tällöin kantapäähän pääsee kunnolla käsiksi ja sukankin saa pois, jolloin jos sormien kynnet eivät ole täysin syöty voi aloittaa reilun rapsuttelun. Mutta voi perkele! Kantapään nahka on tarkoituksella paksua ja paksua on myös sen orvaskesi. Muutaman raavintavedon jälkeen kaikkien sormien kynnenaluset ovat täynnä kantapään kuollutta ihosolukkoa. Raapimista ei voi kuitenkaan lopettaa kesken, sillä kantapää osaa olla kutiamisen suhteen sitkeä pirulainen.

Lopulta kun kutiaminen on helpottanut on tunne kuin olisi juonut tai syönyt liikaa. Tarve on tyydytetty, mutta olo on vastenmielinen. Sormet ja kynnet ovat paskaiset ja puutuneet ja jos hyvin käy niin seuraavaksi alkavat kutista silmät.