Julkinen liikenne on hieno asia. Se pitää saasteet kurissa kun pieneen sillipurkkiin ahdetaan 100-200 matkustajaa ja mielen terävänä kun istuu seuraavat 40 minuuttia pahalta haisevan avohoitopotilaan vieressä joka pyyhkii räkää hiuksiinsa. Julkinen liikenne sinänsä ei kutenkaan vituta vaan siellä liikkuvat kaistapäät ja muut urpot. Heistä yksi vittumaisimpia on henkilö jonka henkilökohtaisen tilan tarve on tilanteesta riippumatta tasan 0cm.
Itselläni tämän tilan tarve vaihtelee hyvin suuresti sen mukaan miten suuressa ruuhkassa sattuu liikkumaan ja mikä on tilanteen luonne. Intiimissä seurustelutilanteessa henkilökohtaisen tilan tarve on luonnollisesti huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi työpaikalla. Jos taas seistään autiolla torilla niin jo 10 metriä lähemmäksi tunkeutuva henkilö voidaan kokea häiritseväksi.
Silloin tällöin ruuhka-ajan ulkopuolella matkustaessa sattuu tilanteeseen jossa seisoskelee rauhassa liikennevälineen käytävällä tai istuu penkillä ja yllättäen aivan siihen viereen änkeää tuhisemaan joku perkeleen urpo. Tilaa olisi vaikka kuinka mutta viereen on päästävä. Ensin tulee hämmentynyt olo ja sitten rupee vituttamaan. Tekisi mieli karjaista että eikö sitä tilaa nyt perkele muualta löytynyt! Voi juutas että riepoo tämä tämmöinen. Pahimmassa tapauksessa viereen istunut debiili ottaa vielä katsekontaktia vienosti hymyillen ja jos oikein huonosti käy niin alkaa viritellä keskustelua. Jumalauta suomalaisessa liikennevälineessä ei puhuta!
Otsaanko se pitää kirjoittaa mikä on henkilökohtaisen tilan raja? Tässä on hyvä kultainen sääntö kaikille läheisyyttä kaipaaville: etsikää siinä liikennevälineessä sellainen paikka että se on mahdollisimman kaukana joka ikisestä toisesta ihmisestä, tuojottakaa ikkunasta ulos ja pitäkää suu kiinni. Näillä neuvoilla se matka taittuu jouhevasti ja ilman pahaa mieltä.
Hyvää matkaa kaikille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti